Marika Tollman (Kaleva 19.11.2014)

Joona Räsäsen (Kaleva 13.11/Lukijalta) mukaan lapsen oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa estää lapsen sijoittamisen paitsi kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman adoptiolapseksi, myös kahden eri sukupuolta olevan vanhemman adoptiolapseksi. Myös sperman ja munasolujen luovutukset tulisi Räsäsen mukaan samalla periaatteella kieltää.

Räsänen osuu maaliin, sillä anonyymien sukusolujen käyttäminen hedelmöityshoidoissa on mielestäni ihmisoikeusrikkomus. Enemmistö kansanedustajista oli samalla kannalla lokakuussa 2006 hyväksyessään hedelmöityshoitolain, joka estää sukusolujen luovuttamisen anonyymisti. Lailla turvataan sukusoluista syntyvien lasten oikeus tietää biologinen vanhempansa, mikä tosin voi toteutua vasta lapsen tullessa täysi-ikäiseksi.

Adoptiolasten yhteys biologisiin vanhempiinsa on usein katkennut. Heidän tilanteestaan mielenkiintoisen tekee se, että he ovat lastensuojelun asiakkaita. Yleisen oikeustajun mukaan lastensuojelun asiakkaalle tulee yrittää tarjota paras mahdollinen korvaava kasvuympäristö. YK:n lasten oikeuksien julistuksen mukaan "lapsella joka on vailla perheen turvaa, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen". Nähdäkseni julistuksen ratifioinut Suomi ei voi lainsäädännöllisesti heikentää erityisen suojelun ja tuen piirissä olevien adoptiolasten oikeutta isään ja äitiin.

Nykyaikaiseen adoptioon liittyy kirjoittamattomana sääntönä lapsen syntyperän ja alkuperäisen kulttuurin arvostaminen ja ylläpitäminen siinä määrin kun se on mahdollista. Monet adoptioperheet valmistavat lapsen syntymämaan herkkuja, viettävät kyseisen maan juhlia ja katsovat elokuvia kyseisestä kulttuurista. Näin adoptiovanhemmat pyrkivät tarjoamaan juuriltaan revitylle lapselle edes palasia siitä kulttuurista, josta hän on peräisin ja johon hän kenties myöhemmin tulee lähentymään esimerkiksi biologisia sukulaisia etsiessään.

Koska jokainen adoptioon tuleva lapsi on syntynyt isästä ja äidistä, hänen kulttuurista jatkuvuuttaan voidaan tukea sijoittamalla hänet adoptioisän ja adoptioäidin kasvatettavaksi. Myös YK:n julistuksessa todetaan, että adoptiosijoitusta harkittaessa on "asianmukaista huomiota kiinnitettävä jatkuvuuden toivottavuuteen lapsen kasvatuksessa". Jos adoptoitavaksi tulee lapsia, joilla on syntyessään ollut kaksi biologista isää tai kaksi biologista äitiä, voitaneen heidät saman periaatteen mukaisesti sijoittaa keskenään samaa sukupuolta olevien adoptiovanhempien kasvatettavaksi.

Joona Räsänen suri niitä lapsia, joiden ihmisoikeus yhteydenpidosta biologisten vanhempien kanssa ei toteudu. Joidenkin yksilöiden ihmisoikeuksien toteutumatta jääminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muiden oikeuksia tulisi lainsäädännöllisesti heikentää. Päinvastoin! Lasten oikeuksien julistuksen allekirjoittaessaan Suomi sitoutti kansanedustajansa siihen, että "kaikissa lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu".

Marika Tollman

Helsinki