Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
Kasvatustieteiden laitos
PL 35 (RUU D435)
40014 Jyväskylän yliopisto

tapio.puolimatka (at) jyu.fi
p. (014) 2601670

Liikaa aikuiskeskeisyyttä

Tasa-arvoajattelu: Lapsen näkökulma on unohtunut avioliittokeskustelusta

Isyystutkija Jouko Huttusen mukaan syyllistämisen pelko tekee laiminlyövän perhe-isän yhdeksi vaikeimmista puheenaiheista, ”johon liittyy valtavasti salailua, väärää lojaalisuutta ja äänetöntä ahdistusta. Nämä kaikki yhdessä ovat tehneet perheiden niukasta isyydestä puhumisen lähes tabuksi”. Kuitenkin laiminlyövästä perhe-isästä puhuminen olisi tärkeää, koska isien laiminlyönnin seurauksena ”lapsella ei ole isää sanan täydessä merkityksessä, eikä äidillä varteenotettavaa kumppania vanhemmuuden hoidossa”.

Jos laiminlyövä isä on lapselle vaikea, niin lapsen tekeminen syntymästään saakka isättömäksi tai äidittömäksi lienee lapselle monin verroin tuskallisempi asia. Häneltä leikataan suunnitellusti puolet omasta biologisesta, psykologisesta ja sosiologisesta perimästään.

Nykyisessä sukupuolineutraalissa avioliittoajattelussa tämä kaikki tehdään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon nimissä. Ja lapsen odotetaan olevan kiitollinen tästä riistosta. Koska tähän vääryyteen liittyvä yhteiskunnallinen syyllisyys on niin suuri, siitä puhuminen on käytännössä kielletty. Vaikka meillä on niin paljon tutkimustietoa isättömän tai äidittömän lapsen kohtaamista vaikeuksista, meidän on turvallisinta väittää, ettemme oikeastaan tiedä asiasta tarpeeksi voidaksemme ottaa siihen kantaa

Kun aikuiskeskeinen tasa-arvon näkökulma viedään loppuun saakka, se vaatii avioliiton määrittelemistä aikuisten tasa-arvon eikä lasten tarpeiden ja heidän kehitysedellytystensä ehdoilla. Niinpä on tosiasioiden vastaisesti viestittävä, että lapsen kannalta on samanarvoista, saako hän kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa vai onko hänellä vain joku hänestä riittävästi kiinnostunut huoltaja.

Perhetutkimuksen uutena lähestymistapana on silotella pois sellaisia tosiasioita, jotka voisivat tuottaa äideille ja isille syyllisyyttä, koska tiedostetaan, ettei kulttuuri enää tarjoa välineitä elää syyllisyyden kanssa. Tässä tilanteessa syyllisyyden taakkaa pidetään kohtuuttomana.

Seurauksena on kuitenkin tieteellisen tutkimuksen tason lasku, koska tutkimuksista tulee eräänlaista julkista terapiaa niille, joiden oletetaan kamppailevan syyllisyytensä kanssa, sen sijaan että tutkimus uskaltaisi tuoda tosiasiat esille sellaisina kuin ne ovat. Tiedeyhteisö ei enää uskalla keskittyä totuuden löytämiseen ja julkistamiseen, vaan se joutuu huolehtimaan siitä, miten ihmiset kestävät totuuden.

Sukupuolineutraaliin ajatteluun kuuluvasta rakenteellisesta isättömyydestä ja äidittömyydestä on nykyään tullut tarkasti vaiettu tabu. Sukupuolineutraalia avioliittolakia ajetaan ihmisoikeuksien nimissä, vaikka sen perusteella lapselta viedään suunnitellusti oikeus isään tai äitiin syntymästään saakka: uusi laki määrittelee isättömyyden tai äidittömyyden lapsen normaalitilaksi.

Modernit yhteiskunnat ovat ensimmäisiä, jotka ovat pyrkineet määrittelemään avioliiton kokonaan aikuisten ehdoilla. Aikuisten vapauksien ehdoilla avioliiton määrittelevä sukupuolineutraali avioliittokäsitys siirtää lapsen näkökulman sivuosaan. Näin sen täytyy haastaa ihmisen moraaliseen tietoisuuteen kuuluva ja kaikkia perinteisiä kulttuureita hallinnut moraalinen vakaumus, että lapsen hauraus asettaa lapsen oikeudet aikuisten mieltymysten edelle.

Koska miehen ja naisen avioliitto tarjoaa rakenteellisesti parhaimmat edellytykset sille, että lapsi syntyy biologisen isänsä ja äitinsä kotiin ja kasvaa heidän hoidossaan koko kehityskautensa ajan, sen tarjoama elämänmuoto on ainutlaatuinen kyvyssään turvata lapsen hyvinvointi ja kasvuedellytykset.

 Yritys esittää kaikki vaihtoehtoiset perhemuodot lapsen kannalta samanlaisina ja samanarvoisina johtaa yhteiskuntaa yhä kauemmas arkielämän realiteeteista. Niinpä julkisessa tietoisuudessa on yhä enemmän pakko peittää tosiasioita, jotka ovat ihmisille ilmeisiä välittömän kokemuksen tasolla. Erityisesti on tarve peitellä ydinperhemallin hajoamisesta seuraavaa lasten kärsimystä.

Tapio Puolimatka

Kasvatuksen teorian ja tradition professori

Jyväskylän yliopisto

Avainsanat: Sukupuolineutraali avioliittolaki, kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, lasten oikeus isään ja äitiin