Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
Kasvatustieteiden laitos
PL 35 (RUU D435)
40014 Jyväskylän yliopisto

tapio.puolimatka (at) jyu.fi
p. (014) 2601670

Sammeli Juntunen:

Entä jos luominen onkin järjellinen tosiasia?

Artikkeli on julkaistu Itä-Savo -lehdessä 30.11.2008.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka on julkaissut teoksen Usko, tiede ja evoluutio (Uusi Tie, 2008). Siinä hän esittelee uusinta tieteen ja luomisen suhteesta käytyä keskustelua. Jos se on edes puoliksi totta, se tulee mullistamaan ajattelumme.

Kirja haastaa naturalismin. Naturalismi on käsitys, jonka mukaan olevainen on selitettävä luonnollisten syiden avulla. Tosiasiat tapahtuvat sattuman ja luonnonlakien vaikutuksesta.

Naturalismi saattaa hyväksyä Jumalan, mutta sijoittaa hänet ihmisen henkilökohtaisten arvojen joukkoon. Jumalasta tulee suloista kuorrutusta, jota lohtua kaipaava voi halutessaan sivellä tieteen löytämien faktojen päälle. Rohkea ja ennakkoluuloton yksilö ei sellaista tarvitse, vaan kohtaa maailman tieteellisesti, sellaisena kuin se oikeasti on.

Naturalismi ei voi pitää paikkaansa, ei edes tieteen foorumilla. Puolimatka marssittaa 600-sivuisessa kirjassaan esiin perusteluja:

Luonnontieteen 1600-luvulla tapahtuneen synnyn mahdollisti naturalismista poikkeava peruskatsomus. Sen mukaan luonnossa on järjellinen rakenne, koska sen on luonut järjellinen Luoja. Sama Luoja on luonut ihmisen kuvakseen ja antanut hänelle järjen, matematiikan ja aistit, joita kriittisesti käyttämällä luomakunnan rakenteita saattoi tutkia. Usko Luojaan on inspiroinut tiedettä. Populaari kuva tieteen synnystä vapautumisena kristillisestä teologiasta on virheellinen.

Naturalismi ei ole tieteen tutkimustulos. Se on ennakkoehto, jonka perustelu tieteen kriteereillä on väkinäistä. Puolimatka penää peruskatsomusta, jonka mukaan tieteellä on järjellisyyden vuoksi oltava vapaus nähdä luonnossa luonnolliset syyt ylittävää suunnittelua, jos havainnot siihen viittaavat.

Sellaista Puolimatka näkee fysikaalisissa vakioissa, jotka vaikuttivat alkuräjähdyksessä ja vaikuttavat edelleen alkeishiukkasten välissä voimissa. Ne on säädetty hämmästyttävän tarkasti juuri siten, että elämän syntyyn tarvittavat alkuaineet, tähdet ja planeetat saattoivat syntyä. Tämä viittaa vahvasti Jumalaan, vaikka asia voidaan tulkita toisinkin.

Naturalistisessa evoluutioteoriassa eli darwinismissa on vakavia puutteita. Se väittää, että elämän synty ja kehitys maapallolla ovat selitettävissä luonnollisten syiden avulla. Eliöt vaikuttavat suunnitelluilta, mutta eivät sitä ole. Ne ovat syntyneet sattuman aiheuttamien geenimutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta (elinkelpoisin yksilö jäi jatkamaan sukuaan).

Puolimatka haastaa tämän: Naturalistinen darwinismi ei ole kyennyt kuvaamaan tai selittämään, miten elottomasta alkumeren liemestä syntyi elollinen, DNA:ta kopioimaan kykenevä solu. Elottomassa aineessa ei ole informaatiota, jota elämässä on.

Se ei kykene myöskään selittämän ns. palautumattomasti monimutkaisten elinten kehittymistä. Jo bakteerisolussa on elämän perustavimmalla tasolla toimivia monimutkaisia soluelimiä, "molekyylikoneita", jotka tarvitsevat kymmenien proteiinien samanaikaisen toiminnan.

Puolimatka vetoaa biokemisti M. Behen sekä matemaatikko W. Dembskin tutkimuksiin. Näiden ns. älykkään suunnittelun teoreetikkojen mukaan ei ole järkevää olettaa, että yhdessä eliösukupolvessa tapahtuisi sattuman ja luonnonvalinnan vaikuttamina niin äärimmäisen epätodennäköisiä muutoksia.

Naturalistinen darwinismi kuitenkin joutuu olettamaan tällaisia kymmenien samanaikaisten sattumien kasautumia. Palautumattomasti monimutkainen molekyylikone ei nimittäin voi syntyä osa osalta sukupolvien saatossa. Erillisinä sen osaset eivät toimisi sen enempää kuin kaasutin ilman mäntää.

On siis järkevää olettaa, että elämän synnyssä ja kehityksessä on suunnitelma. Siihen on syötetty luonnolliset syyt ylittävää informaatiota.

On outoa, kuinka nihkeästi suomalaiset teologit ovat suhtautuneet Puolimatkan kirjaan. Maailmalla on toki runsaasti fundamentalistista kreationismia, jonka mukaan kaikki on tapahtunut juuri niin kuin Raamattu kuvaa (esim. Luominen -niminen uusi lehti).

Sellainen pitääkin todisteiden valossa hylätä. Puolimatkaa ei kuitenkaan voi tyrmätä tuohon lokeroon sysäämällä. Myöskään sellainen teologinen kritiikki, jossa luomisen väitetään olevan periaatteellisesti vain uskon asia, ei mielestäni käy. Raamatun ja kirkon perinteen mukaan Luojan teot näkyvät luomakunnassa ja niitä voi havaita myös aistien ja järjen avulla.

Usko, tiede ja evoluutio -kirjan kritisoiminen on sallittua ja tarpeellista Ennen siihen ryhtymistä kirja pitää lukea huolella. Aika suureen osaan siitä kritiikistä, jota kuvittelen teologin tai arkifilosofin mieleen johtuvan, Puolimatka on jo kirjassaan vastannut.

Biologit, fyysikot ja tähtitieteilijät ovat toinen juttu; noihin aloihin en ole riittävästi perehtynyt. Sen voin kuitenkin sanoa, että pelkkä Puolimatkan tyhmäksi leimaaminen ei käy. Sellaistakin Suomessa on jo ehditty yrittää. Se kertoo, kuinka vahvasti naturalismi pitää meitä pihdeissään.

 

Kirjoittaja on Savonlinnan kirkkoherra ja Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan dosentti.