Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
Kasvatustieteiden laitos
PL 35 (RUU D435)
40014 Jyväskylän yliopisto

tapio.puolimatka (at) jyu.fi
p. (014) 2601670

Tapio Puolimatka:

Onko tiede kumonnut Jumalan?

Artikkeli on julkaistu Savon Sanomissa Kutsuvieras-palstalla 5.1.2009.


Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman Raamatun välittämän kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia.

Kulttuuriamme hallitsevan mielikuvamaailman mukaan tieteen tutkimustulokset ovat murentaneet uskon siihen, että olisi olemassa kaikkitietävä ja kaikkivaltias Luoja. Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita vaan turvautuu lohduttaviin mielikuviin.

Modernin mielikuvan mukaan tiede on todistanut, että todellisuus on perimmältään aineellista. Näkemys esitetään välttämättömänä seurauksena tieteen tutkimustuloksista. Tämä mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.

Kaikki yritykset tämän oletetun yhteyden perustelemiseksi sisältävät suuria aukkoja ja jäävät kaunopuheisen vakuuttelun tasolle. Itse asiassa moderni tiede ei johda kokonaisvaltaiseen materialismiin. Mikä selittää kyseisen vakaumuksen vaikutuksen aikamme ihmisiin, vaikka sen älyllinen perusta on horjuva?

Filosofi Charles Taylor tarjoaa selitykseksi modernien mielikuvien lumovoiman. Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä.

Ihmistä ohjaavat perusmielikuvat ovat vain osittain tiedostettuja. Siksi ne saattavat hallita ihmisen ajattelua, perusteluja, päätelmiä ja ymmärrystä niin, ettei ihminen pysty näkemään niille vaihtoehtoja. Mielikuva voi vangita ihmisen ajattelun, koska sen vaikutus voi olla niin syvällä tiedostamattomassa, ettei ihminen itse hahmota sen ohjaavaa vaikutusta omaan ajatteluunsa.

Mielikuva älyllisesti rohkeasta yksilöstä

Aikamme tieteisuskoisen mielikuvan mukaan materialismiin uskova ihminen on rohkea ja ennakkoluuloton yksilö, joka uskaltaa kohdata tosiasiat välittämättä seurauksista.

Läntistä kulttuuria hallitsevan kertomuksen mukaan tiede paljastaa maailmankaikkeuden ilman Jumalaa ja jättää ihmisen vaille uskontoon sisältyvää lohdutusta. Tässä tilanteessa rehellisen totuuden etsijän oletetaan luopuvan "uskonnon tarjoamista harhakuvista" ja kohtaavan todellisuuden kaikessa lohduttomuudessaan.

Jo Max Weber puhui ivallisesti niistä, jotka uskovat Jumalaan, ja katsoi heidän joutuvan "uhraamaan järkensä" ihmiselle, joka ei kestä aikakauden kohtaloa kuten mies. On sanottava:- Palatkoon hän vaieten takaisin kirkkojen käsivarsille, jotka ovat säälivästi ojennetut häntä kohti.

Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita, vaan joka tarvitsee lohduttavien mielikuvien tarjoamaa turvaa.

Jokainen meistä haluaa uskoa olevansa yksilö, jolla on rohkeus kohdata tosiasiat. Niinpä meillä on kiusaus omaksua uskomusjärjestelmä, joka kulttuurissa yleisesti liitetään tähän mielikuvaan.

Niin kauan kuin uskomusjärjestelmä on kulttuuriamme hallitsevan mielikuvan ja siihen liittyvän tunteenomaisen vetovoiman varassa, yritykset haastaa sitä älyllisillä perusteluilla voivat jäädä tehottomiksi. Mielikuva vaikuttaa suoraan tunteisiin ilman perusteluja.

Mielikuva voittaa perustelun

 
Charles Taylorin mukaan ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta tieteellisten tosiasioiden ja kristillisen uskon välillä:

- Argumentti, jonka mukaan moderni tiede johtaa kokonaisvaltaiseen materialismiin, ei näytä vakuuttavalta. Milloin tahansa tämä argumentti pyritään esittämään vähän yksityiskohtaisemmassa muodossa, se on täynnä aukkoja.

Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla. Oxfordin yliopiston professori Peter Harrison on osoittanut, että kristillisellä opilla luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta oli keskeinen merkitys modernin luonnontieteellisen menetelmän kehittämisessä. Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia.

Miksi kuitenkin materialismista on tullut kulttuuriamme hallitseva mielikuva?

Taylorin mukaan materialismin vetovoima perustuu kuviin henkisestä itsehallinnasta, itsensä voittamisesta ja rohkeasta aikuisuudesta. Yksilö haluaa liittää nämä myönteiset mielikuvat osaksi omaa identiteettiään. Koska nämä identiteettiä muovaavat tekijät säilyvät kuvien tasolla, niitä on vaikea kyseenalaistaa - ne koetaan itsestään selvyyksiksi. Kun kuvat vaikuttavat suoraan tunteisiin, ihminen jää vangiksi niiden lumoukseen.

Koska eettisiin ihanteisiimme vetoava mielikuva on niin vaikuttava, jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat eivät estä ihmisiä vakuuttumasta niiden totuudesta.

Tieteentekijät ovat saaneet kulttuurissamme arvovallan perimmäisten kysymysten asiantuntijoina ja sen vuoksi omaksumme helposti heiltä epäpäteviä argumentteja. Monet pitävät näitä argumentteja hyvinä niiden esittäjien tieteellisen arvovallan perusteella.

Taylor kiteyttää: - Aivan kuten maallikot omaksuvat viimeisen raportin atomin mikrokoostumuksesta sunnuntain päivälehdestään, niin voimme auktoriteettiuskoisesti omaksua Saganilta tai Dawkinsilta, että Tiede on kumonnut Jumalan.

Kirjoittaja toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa. Häneltä on ilmestynyt aiheesta kirja nimeltä Usko, tiede ja evoluutio.