Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
Kasvatustieteiden laitos
PL 35 (RUU D435)
40014 Jyväskylän yliopisto

tapio.puolimatka (at) jyu.fi
p. (014) 2601670

Tapio Puolimatka:

Uskon vaikutus ihmisen hyvinvointiin

Artikkeli on julkaistu Sanansaattaja-lehdessä 2006.

Richard Dawkins on yksi aikamme tunnetuimmista tieteen popularisoijista. Hänet nimitettiin 1996 Oxfordin yliopiston tieteen popularisoinnin professoriksi (Professor of Public Understanding of Science).

Tiede ja ateismi

Yksi Dawkinsin populaarin sanoman keskeisiä viestejä on se, että tiede johtaa ateismiin. Kukaan tieteellisesti informoitu ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Jos ihminen uskoo Jumalaan, hän on joko epärehellinen, petetty tai typerä.

Dawkinsin mielestä usko Jumalaan on kuin virus, joka on vaarallisempi ja vaikeampi hävittää kuin aids, hullun lehmän tauti tai isorokko. Usko Jumalaan ei ole pelkästään epätosi, se on vahingollinen. Se on vahingollinen ihmisen mielenterveydelle: Dawkins pitää uskoa Jumalaan ”yhtenä mielisairauden muotona”.

Perustelujen riittämättömyys

Oxfordin yliopiston professori  Alister McGrath on analysoinut Dawkinsin väitteitä yksityiskohtaisesti kirjassaan Dawkins’ God , Genes, Memes and the Meaning of Life (Dawkinsin jumala, geenit, meemit ja elämän tarkoitus; Blackwell 2005). McGrath on erityisen pätevä käsittelemään aihetta, koska hän on väitellyt biofysiikasta Oxfordin yliopistossa ja teologiasta Cambridgen yliopistossa.

McGrath kiinnittää huomiota siihen, että Dawkins jostakin syystä luopuu täysin tieteellisen tiedonhankinnan periaatteista alkaessaan käsitellä jumalauskon mielenterveydellisiä vaikutuksia. Tämä on vastakohta sille huolellisuudelle, jolla Dawkins tekee tutkimusta väitöskirjassaan Selective Pecking in the Domestic Chick (”Kotikanan valikoiva nokkiminen”, 1967). Väitöskirjan aihe on hyvin täsmennetty: mitkä mekanismit selittävät sen, miten kananpoika nokkii reaktiona ympärillään oleviin ärsykkeisiin. Tämä tutkimus perustuu kananpoikien käyttäytymisen huolelliseen havainnointiin, kun niihin kohdistuu erilaisia ärsykkeitä. Dawkins käytti tutkimuksen pohjana useita erilaisia malleja päätöksenteosta. Hän arvioi huolellisesti jokaisen mallin sen selittämiseksi, mikä saa kananpojan nokkimaan tai olemaan nokkimatta. Arviossaan hän käyttää hyvin rakennettuja ja kontrolloituja kokeita. Lukuisien kananpoikien käyttäytymistä tutkittiin huolellisesti ja verrattiin muihin julkaistuihin tutkimuksiin aiheesta.

Kun Dawkins siirtyy pohtimaan uskonnollisten ihmisten käyttäytymistä, hän luopuu kokonaan tästä huolellisesta kokemusperäisestä asenteesta.  Hän ei tee yksityiskohtaista havainnointiin perustuvaa analyysia. Hän ei tutki systemaattisesti uskonnon vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen. Hän ei käytä hyväkseen aiheesta tehtyjä systemaattisia havaintotutkimuksia. Sen sijaan hän esittää ennakkoluuloisia sutkauksia ja perusteettomia yleistyksiä.

Usko ja hyvinvointi

On olemassa laaja kirjallisuus, joka käsittelee uskonnon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Vuonna 2001 tehty kartoitus kohdistui sataan aihetta käsittelevään empiiriseen tutkimukseen. Siitä ilmeni seuraavaa:

  • tutkimusta kertoi ainakin yhdestä myönteisestä yhteydestä uskonnollisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin välillä
  •  13 tutkimusta ei löytänyt mitään merkitsevää yhteyttä uskonnon ja hyvinvoinnin välillä
  •  7 tutkimusta löysi sekavia tai monimutkaisia yhteyksiä uskonnon ja hyvinvoinnin välillä
  • 1 tutkimus löysi kielteisen yhteyden uskonnon ja hyvinvoinnin välillä.

Dawkinsin ”tieteellinen” maailmankatsomus perustuu osin tähän oletettuun kielteiseen yhteyteen uskonnon ja hyvinvoinnin välillä., jota ainoastaan yksi prosentti tutkimusaineistosta näyttää yksiselitteisesti tukevan ja jonka 79 prosenttia tutkimusaineistosta yhtä yksiselitteisesti kieltää. Hän esittää tiedemiehen auktoriteetilla väitteitä kysymyksestä, josta häneltä joko puuttuu perustavaa tietoa tai johon hän suhtautuu niin ennakkoluuloisesti, ettei hän pysty tarkastelemaan kysymystä asiallisesti.