Mitä on tieteen ideologinen käyttö?
Ilkka 12.5.2009
Tapio Puolimatka
Yalen yliopiston professori Nicholas Wolterstorff perustelee kirjansa Justice (Princeton University Press 2008) alussa sitä, että hän tekee filosofista tutkimustaan tietoisesti kristillisestä lähtökohdasta, vaikka monien mielestä filosofien pitäisi omaksua "neutraali lähtökohta". Vaikka tutkija henkilökohtaisesti uskoo Jumalaan, tämän ei oletettavasti pitäisi millään tavalla näkyä hänen tutkimuksissaan.
Wolterstorff kirjoittaa: "Oikeudenmukaisuutta koskeva tutkimukseni on teistinen, tarkemmin sanottuna kristillinen teistinen tutkimus. Sillä olen kristitty uskova, jonka mielestä Jumala ja oikeudenmukaisuus liittyvät läheisesti yhteen." Filosofinen tutkimus pyrkii selvittämään, miten kaikki liittyy yhteen kaikkein yleisimmällä tasolla. "Jos uskoo Jumalaan eikä kuitenkaan tuo Jumalaa kuvaan mukaan, luopuu filosofin kutsumuksesta."
FT Kimmo Ketolan mukaan (Ilkka-lehden haastattelu 9.5.2009) tiede on osittain maailmankatsomuksellisesti värittynyttä. "Tämä ei kuitenkaan anna lupaa tehdä kristillisistä lähtökohdista tehtyä tiedettä. Hankkeista, joissa tiede on otettu ideologian omaksi välineeksi, on huonoja kokemuksia. Esimerkiksi 30-60-lukujen marxilainen tiede tappoi miljoonia ihmisiä nälkään", Ketola selvittää.
Vastoin Ketolan oletusta tutkimuksen lähtökohtien avoin ilmaisu ei ole ideologista tieteen väärinkäyttöä. Jos lähtökohtia ei avoimesti ilmaista, niitä ei voida kriittisesti arvioida. Filosofinen analyysi osoittaa, ettei rajallisen ihmisen lähtökohta ole koskaan neutraali. Hän on aina sidottu johonkin näkökulmaan. Niinpä kukin tutkija tekee tutkimusta omien (teististen, ateististen, agnostisten) perususkomustensa pohjalta joko tietoisesti tai tietämättään. Siksi tutkijoiden on alistettava käsityksensä kritiikille tiedeyhteisössä, jossa erilaiset tutkimusohjelmat kilpailevat selitysvoiman ja johdonmukaisuuden osalta.
Kristinuskon tieteelle tarjoamista lähtökohtaoletuksista keskeinen on seuraavan kolmen väitteen yhdistelmä: (1) Koska maailmankaikkeus on älykkään Persoonan luomusta, maailmankaikkeus on järjestynyt. Tämä tekee mielekkääksi tieteen avulla tutkia sen järjestystä. (2) Koska maailmankaikkeus on vapaan äärettömän Persoonan luomusta, hän on voinut luoda maailman odotustemme vastaisesti. Vain kokemusperäinen tutkimus paljastaa sen rakenteen. (3) Maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska sekä ihmisjärki että maailma ovat saman Jumalan luomia.
Näiden perususkomusten pohjalta kristityt tieteentekijät kuten Francis Bacon, Robert Boyle, Johannes Kepler ja Isaac Newton toteuttivat modernin tieteen vallankumouksen 1500-1700 -luvuilla. Onneksi he eivät tienneet, ettei heillä ollut lupa tehdä tutkimusta kristillisistä lähtökohdista. Muuten modernin kokeisiin perustuvan luonnontieteen kehitys olisi hidastunut.
Stalinin totalitaarisen hallinnon mielivaltaiset päätökset johtivat miljoonien ihmisten väkivaltaiseen kuolemaan. Ei ole kuitenkaan reilua sulkea marxilaista tutkimusta tieteen ulkopuolelle sen takia, että sen nimissä on tehty hirmutekoja. Kaikkia lähtökohtia voidaan käyttää ja on käytetty väärin. Marxilainen tiede kuten kaikki muutkin perustellut lähtökohdat on sallittava tieteessä, mutta ne on alistettava tiedeyhteisön ankaralle kritiikille.
Niin kauan kuin tiedeyhteisössä säilytetään avoin perususkomusten välinen kilpailu, näkemysten välinen kritiikki edistää tiedon kehittymistä. Tällaisen kilpailun Ketolan asettamat kiellot pyrkivät estämään luomalla illuusion neutraalista tieteestä, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että omat perususkomukset oikeutetaan tutkimuksen ainoiksi lähtökohdiksi ja kilpailevat perususkomukset suljetaan tieteen ulkopuolelle. Tällä tavalla luodaan ideologisesti suljettu tiedeyhteisö.