Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
tapio.puolimatka (at) gmail.com


Miksi kritiikkiä tarvitaan?

Tapio Puolimatka

 

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 11.10. 2009


Heikki Hakala pohtii (ESS 3.10.) sitä, miten puolustamani dialoginen pluralismi sopii yhteen sen kanssa, että kirjoissani Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio sitoudun itse teistiseen näkemykseen ja pyrin argumenttien avulla kumoamaan sille vaihtoehtoista naturalistista lähestymistapaa. Jos dialogiseen pluralismiin kuuluu, että tieteenalan piirissä ilmaistaan monia erilaisia näkemyksiä, miksi pyrin huolellisesti argumentoiden kumoamaan kilpailevia näkemyksiä?

Hakala näkee lähestymistavassani tässä suhteessa yhtäläisyyksiä Oxfordin yliopiston professorin Richard Dawkinsin kirjoituksiin. Lähestymme samoja ongelmia täysin vastakkaisilta näkökannoilta ja pyrimme kumoamaan vastapuolen näkemyksiä.

Miksi tällaista kriittistä asennetta tarvitaan? Syynä on älyllisen avoimuuden merkitys totuuden löytämisen näkökulmasta. Älyllinen avoimuus edellyttää, että tieteen piirissä jokainen perususkomus altistetaan kumoutumiselle, koska totuus saavutetaan vain erilaisten mielipiteiden avoimen konfliktin avulla. Pyrkimys kumota esitettyjä tulkintoja ja hypoteeseja merkitsee yritystä koetella niiden tiedollista oikeutusta. Uskomuksista on perusteltua pitää kiinni vain sikäli kuin ne kestävät kumoamisyritykset. Kun kunkin ajattelusysteemin perimmäinen lähtökohta paljastetaan ja esitettyjä teorioita kritisoidaan, tulee helpommaksi arvioida eri lähtökohtaoletusten pohjalta muodostettujen tieteellisten ja filosofisten järjestelmien kykyä tehdä oikeutta todellisuuden asiaintiloille.

Se, että pyrin kirjassani Usko, tiede ja Raamattu kyseenalaistamaan joitakin eksegetiikan eli raamatunselitysopin parissa esitettyjä näkemyksiä ja tutkimusmenetelmiä, ei merkitse yritystä lakaista eksegetiikan tieteenala ”romukoppaan” kuten Hakala olettaa. Jokaisen tieteenalan piirissä on kaikki esitetyt näkemykset ja tutkimusmenetelmät koeteltava perusteitaan myöten. Muuten tieteenalan tiedollinen edistyminen pysähtyy.

Hakala tuo esille sen, että tällainen kriittinen tarkastelutapa voi tuntua epämieluisalta sellaisesta, jolle jokin tietty eksegeettinen lähestymistapa on ”avain uskon ymmärtämiseen”. Tämä on kuitenkin se hinta, joka on maksettava tieteen pyrkimyksestä totuuden löytämiseen. Jokainen lähestymistapa altistetaan tiukalle kritiikille, vaikka se voi tuntua emotionaalisesti raskaalta sellaisesta, joka on sitoutunut kyseiseen lähestymistapaan. Tarkoituksena ei ole hyökätä henkilöä vastaan vaan koetella esitettyjä käsityksiä.

Erityisesti filosofisen tutkimuksen piirissä pyritään hyvin ankaraan ja perinpohjaiseen kritiikkiin, jossa ei peitellä teoriasysteemin kohtaamia kaikkein vakavimpiakaan ongelmia. Tällaiseen keskusteluun tottumattomasta kritiikki voi tuntua tylyltä. On kuitenkin muistettava, että kritiikki tietyssä mielessä ilmaisee myös kunnioitusta kritiikin kohteena olevia teorioita kohtaan, koska niitä pidetään kritiikin arvoisina. Täysin epärelevantteja teorioita ei oteta tällä tavalla kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Tällaisessa keskusteluilmapiirissä monet tutut ja rakkaatkin käsitykset voivat joutua ankaran kritiikin kohteeksi, mikä voi synnyttää kokemuksen omien perususkomusten haavoittuvuudesta. Totuuden näkökulma tekee ihmisen haavoittuvaksi, koska totuus on ihmisen kontrollin ulkopuolella: ihmisen käsitykset voivat osoittautua epätosiksi riippumatta siitä, kuinka vakuuttunut hän niistä on.

Aikamme johtava tietoteoreetikko William Alston kiinnittää huomiota siihen, että ihmisen on vaikea sietää haavoittuvuuttaan totuuden edessä. Haavoittuvuus ulkopuolista maailmaa kohtaan, riippuvuus itsepäisistä tosiasioista, joihin ei pysty vaikuttamaan tai joita ei pysty kontrolloimaan, näyttää monista vastenmieliseltä. Epävarmuus totuudesta voi tuntua ihmisestä sietämättömältä erityisesti, jos kyseessä on asia, joka olennaisesti vaikuttaa hänen elämäänsä ja ratkaisuihinsa. Epävarmuuden sietäminen on kuitenkin tarpeellista, jos haluaa asettaa totuuden etsimisen yhdeksi tavoitteekseen.