Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
Kasvatustieteiden laitos
PL 35 (RUU D435)
40014 Jyväskylän yliopisto

tapio.puolimatka (at) jyu.fi
p. (014) 2601670

Jeesus - maailman valo

Kirjoitus on julkaistu Kultalyhde-lehdessä joulukuussa 2014.

"Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa." (Luuk. 1: 6.)

Jeesus syntyi maailman valoksi, mutta ei silti saanut tilaa edes majatalossa. Ihmiskunnan Herra alentui halpaan seimeen köyhien pariin. Monet vaikutusvaltaiset ihmiset olisivat varmaan mielellään tulleet tervehtimään häntä palatsiin, mutta Jeesus syntyi köyhimmistä köyhimpien keskelle. Häntä tervehtimään tulivat ensimmäisinä paimenet, joilta puuttui kokonaan yhteiskunnallinen arvostus.  

Jeesuksen syntymässä konkretisoitui hänen tapansa vaikuttaa maailman valona. Hän luopui taivaallisesta loistostaan tullakseen ihmiseksi ja ihmisten joukossa hän etsi aina ensin niitä, jotka eivät olleet itsessään mitään - voidakseen antaa heille kaiken.

Sorrettujen, köyhien ja vammaisten valo

Johannes kertoo evankeliumissaan, että Jeesus on koko maailman valo. "Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, mutta maailma ei häntä tuntenut."

Jeesus tuo valoa välillisesti sellaistenkin ihmisen elämään, jotka eivät tunne häntä. Evankeliumin vaikutuksesta esimerkiksi yhteiskunnan luokkaerot vähenevät, kun evankeliumin valo yhdistää erilaisista yhteiskuntaluokista tulevia ihmisiä. Jumalan rakkaus nostaa köyhiä ja syrjäytyneitä. Evankeliumin yhteiskunnallinen vaikutus on perustunut tähän kautta vuosisatojen. Kaikkein lohduttomimpaankin kärsimykseen Jeesus tuo lohdutuksen ja toivon.  

Esimerkiksi Äiti Teresa koulutti aluksi Intian tulevaa eliittiä opettamalla lukiolaistyttöjä. Jumala kuitenkin kutsui hänet jättämään opettajan tehtävänsä ja menemään Kalkutan kaduille etsimään katuojista ja roskalaatikoista kuolevia voidakseen antaa heille hengellistä lohdutusta heidän viimeisinä elinpäivinään ja valmistaakseen heitä taivaan iloon.

Henri Nouwen opetti Yalen ja Harvardin yliopistoissa teologiaa, mutta Jeesus kutsui hänet luopumaan tästä arvostetusta tehtävästä ja siirtymään vammaisten palvelutalon pastoriksi. Siellä hän hoiti nuorta Adamia, joka ei pystynyt puhumaan eikä edes liikkumaan omin avuin. Adamia palvellessaan Nouwen pääsi kuitenkin ymmärtämään syvemmin evankeliumin ytimen.

Vähäosaisten auttaja                                                                                                

Jeesus uhrasi itsensä auttaakseen syntistä, epäonnistunutta, sairasta, vammaista, syrjäytynyttä ja köyhää. Auttamalla yhteiskunnan kaikkein heikoimpia jäseniä Jeesus loi esimerkillään rakkauden ja hyväntekeväisyyden kulttuurin, jossa huolehditaan myös vähäosaisista ihmisistä.

Yksi esimerkki tästä on Time-lehden eurooppalaiseksi sankariksi nimittämä lääkintöneuvos Vilho Kivikangas. Hän antoi Etiopian nälkäkriisin aikaan 1980-luvulla oman asuntonsa takuuksi saadakseen vuokratuksi 420 000 euroa maksavan Finnairin lennon, jolla hän kuljetti huopia Etiopian kylmille vuoristoalueille. Nälänhädän pakottamina vuorille paenneita ihmisiä kuoli tuolloin joka yö kylmyyteen 200-300, joista suurin osa oli lapsia. Kivikankaan tuomion huopien avulla 40 000 ihmistä sai välittömästi lämpimän suojan yöksi ja kuolleiden määrä putosi sadasosaan aikaisemmasta. Tästä ja monista muistakin Vilho Kivikankaan humanitaarisista auttamisprojekteista kerrotaan tarkemmin hänen elämäntyötään käsittelevässä teoksessa Tohtori Hyvätahto. 

Kristinusko on erilainen kuin muut suuret maailmanuskonnot, jotka nostavat yleensä valikoidun eliitin etuoikeutettuun asemaan ja luovat orjaluokan tätä eliittiä palvelemaan. Esimerkiksi hindulaisuuden kastijärjestelmässä alin kasti ja kastittomat ovat käytännössä ylempien kastien orjia, jotta bramiineilla olisi mahdollisuus omistautua hartauselämään. Islaminuskon mukaan kristittyjä ja juutalaisia on valloitussodissa lupa orjuuttaa tai laittaa heidät maksamaan erityisveroa, jotta muslimit voivat jatkaa maailman valloittamista Allahin kunniaksi.

Jeesuksen kertoma vertaus laupiaasta samarialaisesta kuvaa hänen toimintaansa syrjäytyneiden ja halveksittujen auttajana. Parantamalla vähäosaisen asemaa evankeliumi luo pohjan sosiaaliselle muutokselle.  Evankeliumi nostaa vähäosaiset itsenäiseen elämään, ja sen varaan voi rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikkien ihmisten lahjakkuuspotentiaali saadaan käyttöön.

Evankeliumin valo muuttaa yhteiskuntia

Kristinusko oli ensimmäinen maailmanuskonto, joka alkoi pitää orjuutta synnillisenä ja lopulta lakkautti koko orjuuden. Kristillisellä keskiajalla haluttiin säästää köyhimpiä ihmisiä yksitoikkoiselta raadannalta ottamalla teknologia ensimmäisenä laajamittaisesti käyttöön. Myös buddhalaiset tunsivat teknologian, mutta käyttivät tuulimyllyä lähinnä pyörittääkseen omia rukouskirjojaan. Sen sijaan kristityt alkoivat hyödyntää tuuli- ja vesimyllyä jauhaakseen viljaa.

Kristityt ovat aina kohdistaneet erityistä huomiota sairaiden hoitoon. Esimerkiksi tappavien kulkutautien aikana varhaiset kristityt eivät hylänneet tartunnan saaneita ihmisiä kadulle kuolemaan, niin kuin pakanoilla oli tapana tehdä. Kristityt hoitivat sairaitaan, minkä seurauksena kristittyjen suhteellinen osuus väestöstä kasvoi juuri kulkutautien aikana.

Kristityt kielsivät myös vastasyntyneiden heitteillejätön ja vammaisena syntyneiden hukuttamisen, mikä oli tavallista antiikin kulttuurissa. Lisäksi kristityt ottivat huostaansa heitteille jätettyjä lapsia. Ja kaikkialla maailmassa kristityt ovat perustaneet erityislaitoksia vammaisten hoitamista varten.

Yksi syy kristinuskon nopeaan leviämiseen oli, että sen vaikutus paransi naisten yhteiskunnallista asemaa. Esimerkiksi Rooman valtakunnassa monet naiset kääntyivät kristinuskoon ja toivat vähitellen miehensä sen piiriin.

Kristus viisauden ja tiedon lähteenä

Nostamalla vähäosaisten ihmisten asemaa Jeesus loi edellytykset myös tiedon kehitykselle. Jeesuksen korostama ehdoton ihmisarvo loi pohjan ihmisoikeuksille, joiden toteutumista tiedon kehitys yhteiskunnallisesti edellyttää.

Tieto voi kehittyä vain sellaisessa kulttuurissa, jossa ihmiset uskaltavat tuoda avoimesti esiin tosiasioita.  Kun Jeesus antoi jokaiselle ihmiselle yhtäläisen ihmisarvon ja oikeuden ilmaista mielipiteensä, hän loi samalla tiedon kehitykselle välttämättömän moniäänisen kulttuurin. Sanoma syntien anteeksiantamuksesta antoi pohjan avoimuuden kulttuurille.  Siinä rohkaistaan sellaisenkin tiedon julkistamista, joka osoittaa valtaapitävän luokan tekemät vääryydet.  

Evankeliumi loi perustan myös itsekriittisen tiedeyhteisön synnylle. Evankeliumin vaikutuksesta Euroopassa perustettiin kirkon tuella yliopistoja jo 1100-luvulta alkaen. Ne tehtiin paikoiksi, joissa vallitsi keskustelun ja mielipiteen vapaus.

Keskiajan eurooppalaisissa yliopistoissa luotiin perusta myös tieteelliselle vallankumoukselle 1500−1700 -luvuilla. Tieteellisen tutkimuksen objektiivisuus edellyttää, että ihmiset ovat valmiit tunnustamaan ennakkoluulonsa ja vääristyneet asenteensa. Tämä on mahdollista juuri kristinuskon luomassa ilmapiirissä.

Ihminen tarvitsee rohkeutta ennen kaikkea omien vääristyneiden asenteidensa ja syntiensä tunnustamiseen. Tämä voi tapahtua vain Kristuksen evankeliumin valossa ja armon ympäröimänä.