Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
tapio.puolimatka (at) gmail.com


Kristinusko - tieteen vapauttaja

Matti Savolaisen mielipidekirjoituksesta (14.8) saa vaikutelman, ettei hän ole ehtinyt tutustua uudempaan tieteenhistorialliseen tutkimukseen, jonka mukaan kristinuskolla oli tärkeä merkitys modernin tieteen kehityksessä 1500-1700 -luvuilla. Professori Peter Harrison on tutkimuksissaan yksityiskohtaisesti osoittanut, että maailmanhistoriallisesti merkittävä läpimurto tieteellisessä ajattelussa tapahtui, kun evankeliumien ilmoitus syntiinlankeemuksesta ja Kristuksen lunastustyöstä sai keskeisen aseman älyllisessä keskustelussa ja näin edisti kriittisen tiedeyhteisön kehitystä.

Tieteen historioitsijat ovat viime vuosikymmenien aikana syvällisesti perehtyneet dokumenttiaineistoon, joka auttaa ymmärtämään tieteellistä vallankumousta sen toteuttajien omien näkemysten pohjalta. Tieteenhistorioitsija H. Floris Cohen kokoaa yhteen kahdeksan tieteenhistorioitsijan (William Whewell, E. J. Dijksterhuis, Reijer Hooykaas, Samuel Sambursky, Benjamin Farrington, Mashall Clagett, G. E. R. Lloyd ja Joseph Ben-David) käsitykset tekijöistä, joiden takia Eurooppa tarjosi hedelmällisen kasvualustan modernin luonnontieteen kehitykselle 1500-1700 -luvuilla. Ensinnäkin, raamatullisen maailmankatsomuksen pohjalta syntyy ruumiillisen työn myönteinen arvostus ja nöyrempi asenne luontoa kohtaan, mikä mahdollistaa kokeellisen luonnontieteen kehityksen. Toiseksi, syntyy teknologisen keksinnön ja elinvoimaisuuden asenne. Kolmanneksi kehittyy yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka antaa tieteelle sille kuuluvan arvokkuuden ja itsenäisyyden. ,  

Modernin tieteen räjähdysmäinen kehitys tapahtui kristillisessä Euroopassa. Se ei tapahtunut Rooman valtakunnassa, Kiinassa, Intiassa, Keski-Amerikassa tai islamilaisessa maailmanvallassa, jotka olivat paremmin organisoituja ja rikkaampia sekä aineellisesti että väestöltään. Monet historioitsijat ovat päätelleet, että kristinuskon vaikutus selittää tämän erikoisen tosiasian.

Englantilaisen historioitsijan Benjamin Farringtonin mukaan orjuus oli perustava este tieteen kehitykselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Yhteiskunnassa, jossa orjat tekevät kaiken työn, ja jossa tutkija on ensisijaisesti teoreettinen pohdiskelija, ei pystytä yhdistämään teoriaa ja käytäntöä kokeellisen tutkimuksen edellyttämällä tavalla. Tieteenhistorioitsija Edgar Zilzelin mukaan "tiede modernissa merkityksessä oli mahdoton niin kauan kuin oppineet eivät ajatelleet voivansa käyttää ruumiillisen työn tekijöiden halveksittuja menetelmiä".

Koska kristinusko lakkautti orjuuden, syntyi voimakas tarve kehittää teknologiaa, joka helpottaa ihmisen arkista raadantaa. Tätä täydensi raamatullisen maailmankuvan asenne ruumiilliseen työhön, mikä perustui siihen, että Jumala itse oli tullut köyhäksi käsityöläiseksi Kristuksessa. Farrington toteaa, että keskiajan Eurooppa tarjoaa historian ensimmäisen esimerkin monimutkaisesta sivilisaatiosta, joka ei levännyt hikoilevien orjien tai kantajien vaan ensisijaisesti raadantaa helpottavan teknologian varassa. Tämä tasoitti tien tieteen elinvoimaiselle kehitykselle.

Tapio Puolimatka

professori

Jyväskylä