Kristinusko - tieteen vapauttaja
Matti Savolaisen mielipidekirjoituksesta (14.8) saa vaikutelman, ettei hän ole ehtinyt tutustua uudempaan tieteenhistorialliseen tutkimukseen, jonka mukaan kristinuskolla oli tärkeä merkitys modernin tieteen kehityksessä 1500-1700 -luvuilla. Professori Peter Harrison on tutkimuksissaan yksityiskohtaisesti osoittanut, että maailmanhistoriallisesti merkittävä läpimurto tieteellisessä ajattelussa tapahtui, kun evankeliumien ilmoitus syntiinlankeemuksesta ja Kristuksen lunastustyöstä sai keskeisen aseman älyllisessä keskustelussa ja näin edisti kriittisen tiedeyhteisön kehitystä.
Tieteen
historioitsijat ovat viime vuosikymmenien aikana syvällisesti perehtyneet
dokumenttiaineistoon, joka auttaa ymmärtämään tieteellistä vallankumousta sen
toteuttajien omien näkemysten pohjalta. Tieteenhistorioitsija H. Floris Cohen
kokoaa yhteen kahdeksan tieteenhistorioitsijan (William Whewell, E. J.
Dijksterhuis, Reijer Hooykaas, Samuel Sambursky, Benjamin Farrington, Mashall
Clagett, G. E. R. Lloyd ja Joseph Ben-David) käsitykset tekijöistä, joiden
takia Eurooppa tarjosi hedelmällisen kasvualustan modernin luonnontieteen
kehitykselle 1500-1700 -luvuilla. Ensinnäkin, raamatullisen maailmankatsomuksen
pohjalta syntyy ruumiillisen työn myönteinen arvostus ja nöyrempi asenne
luontoa kohtaan, mikä mahdollistaa kokeellisen luonnontieteen kehityksen. Toiseksi,
syntyy teknologisen keksinnön ja elinvoimaisuuden asenne. Kolmanneksi kehittyy
yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka antaa tieteelle sille kuuluvan arvokkuuden ja
itsenäisyyden. ,
Modernin tieteen
räjähdysmäinen kehitys tapahtui kristillisessä Euroopassa. Se ei tapahtunut
Rooman valtakunnassa, Kiinassa, Intiassa, Keski-Amerikassa tai islamilaisessa
maailmanvallassa, jotka olivat paremmin organisoituja ja rikkaampia sekä
aineellisesti että väestöltään. Monet historioitsijat ovat päätelleet, että
kristinuskon vaikutus selittää tämän erikoisen tosiasian.
Englantilaisen
historioitsijan Benjamin Farringtonin mukaan orjuus oli perustava este tieteen
kehitykselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Yhteiskunnassa, jossa
orjat tekevät kaiken työn, ja jossa tutkija on ensisijaisesti teoreettinen
pohdiskelija, ei pystytä yhdistämään teoriaa ja käytäntöä kokeellisen tutkimuksen
edellyttämällä tavalla. Tieteenhistorioitsija Edgar Zilzelin mukaan "tiede
modernissa merkityksessä oli mahdoton niin kauan kuin oppineet eivät ajatelleet
voivansa käyttää ruumiillisen työn tekijöiden halveksittuja menetelmiä".
Koska kristinusko
lakkautti orjuuden, syntyi voimakas tarve kehittää teknologiaa, joka helpottaa
ihmisen arkista raadantaa. Tätä täydensi raamatullisen maailmankuvan asenne
ruumiilliseen työhön, mikä perustui siihen, että Jumala itse oli tullut
köyhäksi käsityöläiseksi Kristuksessa. Farrington toteaa, että keskiajan
Eurooppa tarjoaa historian ensimmäisen esimerkin monimutkaisesta
sivilisaatiosta, joka ei levännyt hikoilevien orjien tai kantajien vaan ensisijaisesti
raadantaa helpottavan teknologian varassa. Tämä tasoitti tien tieteen elinvoimaiselle
kehitykselle.
Tapio Puolimatka
professori