Normittomuus altistaa hyväksikäytölle
Joonas Vapaavuori (RT 7.2.2019) pitää haitallisena ja lokeroivana luonnontieteellistä sukupuolikäsitystä, jonka mukaan sukupuoli on muuttumaton ja kaksiarvoinen kehollinen ominaisuus. Sen sijaan hän puolustaa itsemäärittelyyn perustuvaa sukupuolikäsitystä.
Psykiatri Paul McHughin mukaan itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys voi kuitenkin vieraannuttaa nuoria kehollisista tosiasioista ja johtaa heitä etsimään ongelmiensa ratkaisua hormonihoidoista ja sukupuolenkorjausleikkauksista, joita yhä useampi myöhemmin katuu.
Sosiologi Lisa Littmanin tutkimusten mukaan sosiaalisella tartunnalla on tärkeä merkitys erityisesti nuorten tyttöjen parissa leviävän äkillisesti alkavan sukupuoliahdistuksen kehityksessä. Verkossa ja sosiaalisissa kontakteissa leviävä liike saa vahvistusta kouluopetuksesta, jonka mukaan jokainen voi itse määritellä sukupuolensa.
Vapaavuori puolustaa WHO:n seksuaalikasvatusmallia, jonka mukaan esimerkiksi 9−12-vuotiaat lapset on opetettava "tekemään tietoinen päätös hankkia tai olla hankkimatta seksuaalisia kokemuksia".
Tällainen opetus luo lasten ja nuorten mieleen odotuksen, että heillä tulee olemaan sarja satunnaisia seksuaalisuhteita. Tämän odotuksen pohjalta nuoren on vaikea tunnistaa hyväksikäyttöä. Sitä varten nuoret tarvitsevat avioliiton ja perhe-elämän merkitystä korostavan seksuaalikasvatuksen tarjoamia kriteereitä.
Nuorten hyväksikäyttöä kommentoinut prof. David Paton katsoo virallisten seksuaalikasvatusohjelmien muokanneen nuoriin asenteita, jotka ovat altistaneet heitä systemaattiselle seksuaaliselle hyväksikäytölle. Ehkäisyvälineiden helppo saatavuus hänen mukaansa "vähentää seksuaalisen aktiivisuuden hintaa ja tekee todennäköisemmäksi (ainakin joidenkin teinien kohdalla) että he alaikäisinä alkavat elää seksuaalisuhteissa".
Rajat rikkova seksuaaliopetus aktivoi seksuaalisesti nuoria ja altistaa heidät hyväksikäytölle osaltaan siksi, että "ennenaikainen seksuaalinen aktiviteetti häiritsee lasten kasvatettavuutta" ja erottaa heidät vanhempiensa ohjauksesta, kuten Sigmund Freud totesi.
Tapio Puolimatka
professori, Jyväskylä