Yhteystiedot

Tapio Puolimatka
tapio.puolimatka (at) gmail.com


Seksuaalisia suojaikärajoja ei ole syytä alentaa

Mielipidepalstalla (KSML 3.10.) puolustetaan Sexpon pyrkimystä alentaa seksuaalisia suojaikärajoja.

Englannissa viime vuosina paljastunut tuhansien lasten systemaattinen seksuaalinen hyväksikäyttö osoittaa ikärajojen alentamisen altistavan lapsia ja nuoria hyväksikäytölle. Sosiaaliviranomaiset eivät puuttuneet tietoonsa tulleisiin tapauksiin, koska he pitivät alaikäisten seksuaalisuhteita normaalina osana nuoren kypsymisprosessia ja suhtautuivat välinpitämättömästi suojaikärajoihin. Esimerkiksi Rotherdamissa hyväksikäytettiin systemaattisesti 1 400 lasta vuosina 1997-2013.

Sexpon mukaan "mikään seksuaalinen taipumus ei ole sellaisenaan väärä tai sairas, ei edes pedofilia". Jos pedofiliataipumus näin määritellään terveeksi, pedofiileillä ei ole tarvetta muutokseen. On totta, että pedofiliahalun taustalla voi olla traumatisoivia lapsuuden kokemuksia kuten hyväksikäyttöä eikä henkilö näin ollen itse ole syyllinen halun syntyyn. Henkilön itseymmärryksen kannalta on kuitenkin tärkeä tiedostaa pedofiliataipumuksen olevan epäterve. Näin voidaan heikentää taipumuksen vaikutusta käyttäytymiseen ja estää lasten hyväksikäyttöä.

Pedofiilihenkilön hyväksyminen ihmisenä ja potilaana ja hänen auttamisensa empaattisesti ei edellytä pedofiliataipumuksen hyväksymistä. Hyväksyessään taipumuksen Sexpo viestii myönteisempää asennetta myös tekoihin, vaikka yhdistys sanookin pitävänsä kiinni kriminalisoimisesta, koska lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Sexon perusteluna ei siis ole, että pedofilian toteuttaminen sinänsä olisi moraalisesti väärin.

SEXPON PUOLUSTAMA vuosi kerrallaan etenevä suojaikärajojen alentaminen altistaa aina uusia ikäluokkia hyväksikäytölle. Tutkimus on osoittanut, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö voi olla vakavasti traumatisoiva kokemus. Sen välittömiin seurauksiin kuuluvat tunne-elämän häiriöt kuten ahdistuksen ja pelon tunteet, fyysiset oireet kuten uni- ja syömishäiriöt, kiukku ja vihamielisyys, ylenmääräinen seksuaalinen kiinnostus, sosiaaliset ja käyttäytymisongelmat kuten koulupinnaus ja kotoa karkaaminen.

Lasten hyväksikäytön pitkäaikaisiin vaikutuksiin kuuluvat sekä tunne-elämän että ihmissuhteiden vaikeudet. Lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyt ihmiset kertovat normaalin seksuaalisen kehityksen häiriintymisestä ja heille läheiseen aikuiseen kohdistuneen luottamuksen särkymisestä. Monilla hyväksikäytön uhreilla on vaikeuksia luoda intiimejä suhteita aikuisuudessa tai suhteet eivät ole emotionaalisesti tai seksuaalisesti tyydyttäviä. Heillä on heikko omanarvontunto, he ovat masentuneita, vieraantuneita, heidän on vaikea luottaa toisiin, kokevat toisten kosketuksen vastenmieliseksi.

Koska tieteellinen tutkimus paljastaa näin vakavia seurauksia lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhteiskunnan on suojattava lasten seksuaalista koskemattomuutta. Pyrkimykset rajoittaa yliopistollisen keskustelun vapautta näistä kysymyksistä ovat huonosti perusteltuja.

Tapio Puolimatka

professori

Jyväskylä